Who put the lights on?

Moiii

It’s electric!
Let it flow…
And get real!

nyt ihan ensimmäiseksi, tässä teille vähän mietittävää:

Tää ihan sen takia, että kun mä tänään kävelin koulusta kotiin, kuuntelin tätä ja tajusin, että mähän näen värejä. Siis joo, kuulostaa pelleilyltä, hifistelyltä, whatever, mut oikeesti. Kuka koskaan ajattelee tota faktaa, siis ihan ajattelee ajattelee? Ei kukaan, sehän (että näkee värejä) on päivän selvä juttu, right?
Ei tää biisi ees mitenkään erityisen hyvä ole, mutta pistipä ajattelemaan. :)
Enkä todellakaan usko, että kukaan nyt tästä saa samanlaista valaistumista. :D Mutta jäinpä vaan ihmettelemään...

+ tänään kirjoittaa yli 4 tuntia äidinkielen esseetä kirjoittanut tyttö, jonka käsi on kipeääääää…


No mutta, tosiaan tänään siinä kävellessäni rupesin myös mietiskelemään ehkä yhtä maailman ärsyttävimmistä asioista. Ihan suoraan sanottuna raivoa nimittäin. Tai suuttumusta, vihaa ja ärsyyntymistä. Mistä nämä negatiiviset tunteet tulevat? Miksi, ainakin minulle, ne ovat tunteita joita on kaikista vaikeinta hallita? Miksi jotkut ihmiset suuttuvat paljon helpommin kuin toiset? Ja miksi on joitain päiviä, jolloin suututtaa kaikki pienetkin asiat?

En oikein päässyt pohdinnoissani puusta pitkälle. Itselläni tosiaan juuri eilen oli päivä, jolloin olin kuin aikapommi. Kaikki vaan suututti. Kaikki lähelläni olevat ihmiset saivat varoa sanomisiaan tai tekemisiään, ettei se aikapommi vain räjähdä. Ja esimerkiksi kun poikaystäväni kumartui auttamaan kun kaadoin paperiroskiksen, oli pakko sanoa että älä. Sisälläni kiehui kuin 100 asteinen vesi hellalla. Siis ei huhhuh. Se tunne kyllä laantui aina välillä, mutta pienikin asia laukaisi sen uudelleen. Ja yleensä tällaisessa tilassa vielä käy niin, että kun jo valmiiksi suututtaa, niin kaikki asiat suututtavat vain lisää, eikä tähän yleensä auta kuin se, että nukkuu yön yli. Paskamainen tilanne tosin, jos sattuu päivälle, jolloin pitäisi pysyä hyvällä tuulella.

Tiedostan itse olevani hyvin herkästi suuttuva persoona ja otan normaalistikin nokkiini aika mitättömistä asioista. Tällainen helposti suuttuva persoona varmasti altistaa vielä enemmän näille kiukkukohtauksille ja –päiville. Mutta onko samanlaisia ärsytyspäiviä sitten myös ihmisillä, jotka ainakin ulospäin vaikuttavat siltä, etteivät he koskaan ole vihaisia ja tulevatko raivokohtaukset yhtä voimakkaina kuin herkästi suuttuvilla? Itselläni suuttumus meinaa välillä karata käsistä, tekisi vain mieli heitellä tavaroita, purra ja hakata. Tunnen kuinka nyrkeissä kihelmöi ja tekee mieli huutaa, purkaa kaikki ulos. Kokevatko kaikki ihmiset ärsyynnystä ja muita negatiivisia tunteita samalla tavalla? Sitä en tiedä.

Mietin myös, että johtuvatko tällaiset ärsyttävät känkkäränkät vain jostain hormoneista? Tiedä sitten, mutta miksi hormonit toimisivat tällä tavoin? Niin, aivan, minunhan psykologiaa lukevana pitäisi se tietää.. Tai sitten ei.. Kaiken järjen mukaan, eihän hormonitasapainon pitäisi heitellä niin paljon, tai pitäisi sen korjaantua nopeammin. Vai tarkoittavatko tällaiset itkupotkuraivaripäivät sitä, että sulla on päässä jotain vikaa? :D Haha, en oikein usko tähän. Sen kyllä olen huomannut, että jossen ole syönyt kunnolla, tai minulla on muuten vain kauhea nälkä, tulen vihaiseksi ja heti ruokaa saatuani se tunne häviää. Tämä viittaisi siihen, että ihmisen on vaikea hallita tunteitaan kun perustarpeita ei ole tyydytetty. Voisiko sitten kaikki ärsy-päivät perustua ihan vain tähän? Ärsyttää suunnattomasti josset ole syönyt, nukkunut, käynyt ulkona haukkaamassa happea? (tai saanut sitä hyvää aikoihin :D) Pitää varmaan alkaa vähän miettimään kuluneita päiviä tällaisten raivojen tullessa, koska mikään ei ole ärsyttävämpää kuin suunnaton ärsyynnys. ;<

Enkä jaksa nyt enempää käydä tätä asiaa läpi tai alkaa ärsyttää haha! Pikkupohdinta. Olkoon…

Asiasta kukkaruukkuun! Ah, kävin eilen jumpassa ja olin ihan että höh, olipa tehoton kun ei tuntunut missään. Mutta tänäänpä tuntuu… :’D Lihakset ihan juntturassa ja auts! Mut ei se mitään, tuntuu hyvältä ;) Tietää ainakin että on treenannu!!!!

Otin myös mun A4 papruille (piirustuksille tms.) kansion, vihdoin! Oon ollu ihan paiseis niitten kanssa kun en tiiä minne pistää, ja nyt ne on kaikki samassa nipussa :) Tosin, hmmhh, kertokaa mulle tost tavutuksesta? :D Salaisu-uksien kammio.. Mut, se oli tahallinen! tai ainakin puolvahinko, kun ei riittänykkää tilaa :’D Se on se taiteilijan vapaus

Huomenna tiedossa aamupäiväshoppailua, jes! :) Heitän äipsyn aamulla töihin (et saan auton käyttöön ;)) ja käyn samalla moikkaamassa kesäduunikollegoja. Sitten varmaan hakemaan tytsyt ja mennää kattoo ku tammistoon on kai avattu joku uus liike! Sielt sit Jumboon maybe? Tai stadii, en tiiä.

Ja lauantaina oiski sit illanviettoo tyttöjen kans! Tai oikeestaan koko lauantai varattu neideille :) Vähä kaffitteluu iltapäiväl jossain ja sit illal ruokaa, leffaa, pelei ja saunaa, sounds like a plan to me! ;) Ei olla aikoihin piedetty tyttöjen iltaa ni nyt onki jo aika!! Saanpahan naisellisuuskiintiön varmaan täyteen taas hetkeks? :D

Tätä siiiiis:

Ei täs sit muuta kaaiiii

ihan vaan terquuuiin,

Meeri